No niin...

Kuten luvattua tämän tiistain blogiteksti on suomen kielellä. Tämänhän ei pitäisi olla sen ihmeellisempää kun mikään muukaan, ja vaikka joku voi sen pitää provokaationa vakuutan että se ei sitä ole. Tuntui vain että aika oli kypsä yrittää lausua muutama sana arkielämästäni tälläkin kielellä, vaikka varmaan suurin osa lukijakunnastani ei ymmärrä sananhäivääkään. Minulle, joka päivittäin monta vuotta olen sekä puhunut, että myös kirjoittanut kolmella kielellä tämä on vain, juuri sitä arkipäivää.
 
Kuten moni tietää Åland United on monen kansalaisuuden, ja myös kansallisuuksien sisällä monen kulttuurin sekoitus. Joskus on tullut mieleen, että olisiko aito ahvenanmaalaisuus juuri tätä? Sujuvasti kaikkialla ja kaikkien kanssa rupatellen juuri sillä kielellä minkä molemmat osapuolet osaavat yhteisesti parhaiten ja koko ajan hyvää tarkoittaen. Jotenkin tuo on se oma mielikuvani siitä ahvenanmaalaisuudesta jonka ainakin minä olen itsessäni huomannut kasvavan 21 täällä asutun vuoden aikana. Ensiksi koko paikka tuntui miltei Pohjois-Irlannin kaltaisena äärikansallisuusliikkeen linnakkeena missä tuulee ja sataa koko ajan. Nyt tämä on koti ja täynnä rakkaita ihmisiä. Ja sellaisen jalkapallojoukkueen myös yritän pitää pystyssä.
Tämä on , kuten näette Björn Borg. Hän on Ruotsalainen, eikä hänessä ole mitään muuta ahvenanmaalaista kun ystävyys pakallisen miljonäärimme kanssa. Olen nähnyt hänen pelaavan Maarianhaminassa. Laitoin tämän kuvan lähinnä houkutellakseni lukijoita. Ei siinä muuta.
 
 
Tiistai tämä on, niin kun yleensä maanantain jälkeen tapaa olemaan. Koulussa viedään viimeisiä viikkoja ja, esimerkiksi minulla, jolla on hyvin paljon ysiluokkalaisia vastuullani on tavanomaista enemmän aikaa konttorityöhön, ja se on hyvä asia, sillä sitä riittää. Myös jalkapalloilullista kirjoituspöytähommaa olisi muille jakaa mikäli muita olisi. Marjukka kyllä pyytää hommia, mutta näitä minun täytyy valitettavasti hoitaa ihan itse.
 
Joukkuehan lähtee Ouluun huomenna iltapäivällä. Maijun, Kjellen ja Richardin opastuksella toivon mukaan pääsevät sinne ja myös takaisin. Liveseurantaa ihan kuvien muodossa siellä päässä kuulemma puuhaillaan, ja jos näin on ehkä vältyn vielä liian aikaisesta kuolemasta... Ei sellaiseen olisi muutenkaan aikaa, joten toivotaan että striimi löytyy.
 
Nappulajoukkuetta 11 kesäkuun piiritapahtumaan pitäisi alkaa puuhailla, illalla on vanhimman tyttöjoukkueemme vanhemapainkokous johon minut on pyydetty tiedottamaan. Toivon mukaan paikan päällä saan selville mistä pitäisi tiedottaa,mutta vanhana konnana aivan varmasti keksin jotain mistä puhua.
 
Niin. Ei kai tässä muuta. Tai kyllä on, mutta en nyt kirjoita siitä.
Tässä Jenny D pelaa vanhoja joukkuetovereitaan vastaan viime sunnuntaina. Nyt hyvä peli torstaille niin voi lähteä Kiinaan hyvillä mielin maajoukkueen kanssa!
 
 
Huomenna lukijani voivat taas rentoutua, sillä mennään taas ruotsiksi. Rakkaalle vaimolleni lupasin tähän loppuun helpon lauseen jonka ymmärtää: Kissa ei ole koira! Moi moi!

Kommentarer

Kommentera inlägget här:

Namn:
Kom ihåg mig?

E-postadress: (publiceras ej)

URL/Bloggadress:

Kommentar:

Trackback
RSS 2.0